Posts by maria

LEHDISTÖTIEDOTE

JULKAISUVAPAA HETI

 Hyvä Alku –tapahtuma
17.-18.2.2016 Jyväskylän Paviljonki

Koulun positiivisen käyttäytymisen toimintamalli tuo ratkaisuja työrauhaongelmiin

Hyvä Alku -tapahtumassa esitellään alustavia tuloksia ProKoulu -tutkimushankkeesta, jonka tavoitteena on selvittää Suomeen sopivien koko koulun positiivisten käyttäytymisen tuen malleja ja menetelmien vaikuttavuutta.

ProKoulun ideana on käyttäytymisen ongelmien ennaltaehkäisy ja käyttäytymisen tukeminen koko koulun tasolla. Tälle yleiselle tuelle rakentuu näyttöön perustuva tehostettu ja erityinen tuki oppilaille, jotka tarvitsevat sellaista.  ProKoulu -hanke tarjoaa tutkimustietoon perustuvia ratkaisuja muun muassa työrauhaongelmiin ja käyttäytymisen pulmiin. Tavoitteena on koulujen kasvatusosaamisen edistäminen siten, että koulu laatii omat käyttäytymisodotukset ja toimintaohjeet eri tilanteisiin. Näiden opettaminen ja vahvistaminen otetaan osaksi kouluarkea.

ProKoulu -toimintaa toteutetaan ja tutkitaan vuosina 2013–2016 Itä-Suomen yliopiston, Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa. ProKoulu -tutkimukseen osallistuu noin 60 itäsuomalaista ala- ja yhtenäiskoulua. Tutkimushankkeeseen liittyvä koulutus ja materiaalit ovat kouluille ilmaisia. Tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

ProKoulu -tutkimukseen on mahdollista tutustua myös Hyvä Alku -tapahtuman yhteydessä järjestettävässä oppimateriaali- ja myyntinäyttelyssä, joka on kaikille avoin ja maksuton.  Hyvä Alku -tapahtuman ohjelman toteuttavat Niilo Mäki Instituutin, Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin, Onervan toimipisteen ja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen asiantuntijat.

Hyvä Alku -tapahtuma kerää yhteen runsaat parituhatta kasvatuksen, opetuksen ja terveydenhuollon ammattilaista ja asiantuntijaa Jyväskylän Paviljonkiin 17. ja 18. helmikuuta 2016.

Tapahtuma tarjoaa lukuisia ajankohtaisia tutkimuksiin liittyviä luentoja ja työpajoja päivähoidon sekä esi- ja alkuopetuksen työntekijöille.

Lisätietoja ProKoulusta:

http://www.prokoulu.fi/

Projektin johtaja, professori Hannu Savolainen p. 0408054894

Lisätietoja Hyvä Alku -tapahtumasta:  www.hyvaalku.net

Maria Haakana maria.haakana@nmi.fi, p. 050 361 0973

Haastattelut toiminnanjohtaja Juha-Matti Latvala p. 050-441 4043

LEHDISTÖTIEDOTE JULKAISUVAPAA HETI

Hyvä Alku –tapahtuma
17.-18.2.2016 Jyväskylän Paviljonki

MONIAISTISEIKKAILUN MOTORIIKKAHARJOITUKSISTA TUKEA OPPIMISEEN       

Motorisen oppimisen vaikeuksia on noin 5−6 prosentilla lapsista, eli jokaisessa lapsiryhmässä on arviolta vähintään yksi motoriseen oppimiseen tukea tarvitseva oppilas. Monet lasten kanssa työskentelevät ovat huomanneet motoriikan vaikeuksien yleisyyden sekä niiden päällekkäistymisen muiden kehityksen ongelmien, kuten tarkkaavuuden pulmien, kielellisen erityisvaikeuden tai lukivaikeuden kanssa.

Piritta Asunta (LitM) ja Ida Mälkönen (ft, TtM) luennoivat motoriikan haasteiden tunnistamisesta ja tukemisesta Hyvä Alku -tapahtumassa. Asunta ja Mälkönen ovat myös suunnitelleet tapahtuman oppimateriaali- ja myyntinäyttelyn yhteyteen motorisen moniaistiseikkailun, jossa voi harjoitella virikkeellisessä ympäristössä hieno-, karkea- ja havaintomotorisia taitoja. Rata tarjoaa uusia näkökulmia sekä näkö-, tunto- ja liikeaistiin perustuvia kokemuksia perinteisen motoriikkaradan rinnalle.

Motorista moniaistiseikkailua on kutsuttu testaamaan joukko lapsia Jyväskylän seudun päiväkodeista, yksilöllisestä pienryhmäopetuksesta sekä vastaanottokeskuksista. Myös tapahtuman osallistujat voivat kokeilla aisteja stimuloivaa merihenkistä rentoutusta sekä painavan kastanjapeiton alla oleilua. Paikalla on myös liikunta-alan opiskelijoita ohjaamassa ja avustamassa lapsia radalla.

 – Motoriikan haasteiden tunnistaminen on tärkeää, jotta lasta osataan tukea oikein ja riittävän ajoissa. Tukemalla lasta, jolla on motoristen taitojen haasteita, voidaan edistää akateemisten taitojen oppimista ja ennaltaehkäistä myös mahdollisia vaikeudesta aiheutuvia psykososiaalisia pulmia. Liikkuminen ja motoristen taitojen harjoittaminen tukevat muuta oppimista, kuten kielenkehitystä, matemaattisia taitoja ja keskittymiskykyä. Motorisilla taidoilla ja niiden puutteilla on vaikutusta myös itsetuntoon, minäkäsitykseen ja sosiaalisiin taitoihin ja ne ennustavat myös fyysistä aktiivisuutta aikuisiällä, Asunta ja Mälkönen painottavat.

Hyvä Alku -tapahtuma kerää yhteen runsaat parituhatta kasvatuksen, opetuksen ja terveydenhuollon ammattilaista ja asiantuntijaa Jyväskylän Paviljonkiin 17. ja 18. helmikuuta 2016. Tapahtuman tavoitteena on saattaa kasvatusalan uusin tutkimustieto ja tehokkaimmat menetelmät sekä oppimisympäristöjen mahdollisuudet lasten kanssa toimivien ammattilaisten käyttöön. Hyvä Alku -tapahtuman toteuttajina ovat Niilo Mäki Instituutin, Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin, Onervan toimipisteen ja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen asiantuntijat.

Lisätietoja Moniaistiseikkailusta ja motoristen taitojen tukemisesta:

            Piritta Asunta, piritta.asunta@jyu.fi p. 0458903780

            Ida Mälkönen, ida.malkonen@cp-liitto.fi, p. 0447478612

 Lisätietoja Hyvä Alku -tapahtumasta:

            www.hyvaalku.net

Maria Haakana maria.haakana@nmi.fi, p. 050 361 0973

Haastattelut toiminnanjohtaja Juha-Matti Latvala p. 050-441 4043

LEHDISTÖTIEDOTE
JULKAISUVAPAA HETI

Hyvä Alku –tapahtuma
17.-18.2.2016 Jyväskylän Paviljonki

HAHMOTUSHÄIRIÖT JA EMOTIONAALINEN HYVINVOINTI ESILLÄ KASVATUSALAN SUURTAPAHTUMASSA
Hyvä Alku -tapahtuma kerää yhteen runsaat parituhatta kasvatuksen, opetuksen ja terveydenhuollon ammattilaista ja asiantuntijaa Jyväskylän Paviljonkiin. Tapahtuman tavoitteena on saattaa kasvatusalan uusin tutkimustieto ja tehokkaimmat menetelmät sekä oppimisympäristöjen mahdollisuudet lasten kanssa toimivien ammattilaisten käyttöön.

Tapahtuma järjestetään jo seitsemännen kerran. Tänä vuonna erityistä kiinnostusta on herättänyt hahmottamisen kuntoutusta käsittelevä luento. Eriasteisista visuo-spatiaalisista hahmotushäiriöistä kärsii noin 3–6 % ikäluokasta. Tämä tarkoittaa lähes yhtä lasta jokaisessa suomalaisessa koululuokassa. Hahmotushäiriöt tunnetaan kuitenkin huonosti. Niilo Mäki Instituutin vastaava tutkija Pekka Räsänen ja projektitutkija Suvi Ylönen kertovat luennollaan, mitä hahmotushäiriöt neuropsykologisena ilmiönä ovat, miten niitä voidaan tunnistaa ja miten hahmotushäiriöistä kärsivät itse kokevat vaikeutensa. Räsänen ja Ylönen esittelevät myös, mitä tutkimusnäyttöön perustuvia keinoja hahmottamisen tukeen ja kuntoutukseen on olemassa.

Tapahtuman luennoilla ja työpajoissa perehdytään myös emotionaalisen hyvinvoinnin ja itsesäätelytaitojen tukemiseen sekä lasten haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisyyn.
Tapahtumassa päästään tutustumaan lisäksi lukutaidon ja -harrastuksen tukemisen hyviin käytänteisiin ja ajankohtaisiin lukemisen materiaaleihin, jotka on suunnattu erityisesti suomea toisena kielenä opiskeleville sekä muille hitaille lukijoille. Esillä on myös uusia tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäviä opetusmenetelmiä ja -tapoja kuten Ekapelin käyttämistä mobiililaitteilla sekä lukemisen tietokoneistettuja arviointimenetelmiä. Hyvä Alku -tapahtumassa kerrotaan myös ProKoulu -tutkimushankkeen alustavia tuloksia, jotka käsittelevät muun muassa luokan työrauhaongelmien ja oppilaiden käyttäytymisen pulmien ratkomista.

Hyvä Alku -tapahtuman toteuttajina ovat Niilo Mäki Instituutin, Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin, Onervan toimipisteen ja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen asiantuntijat. Tapahtuman yhteydessä järjestettävä oppimateriaali- ja myyntinäyttely on kaikille avoin ja maksuton. Tänä vuonna oppimateriaali- ja myyntinäyttelyn yhteyteen on rakennettu myös motorinen moniaistiseikkailu, jossa on mahdollisuus kokea elämyksiä eri aistein.

Lisätietoja HAHKU – Hahmottamisen kuntoutus -hankkeesta:
vastaava tutkija Pekka Räsänen, pekka.rasanen@nmi.fi, 050-4343 495

Lisätietoja Hyvä Alku -tapahtumasta:
www.hyvaalku.net
Niilo Mäki Instituutin koulutuspäällikkö Maria Haakana 050 361 0973, maria.haakana@nmi.fi
Haastattelut toiminnanjohtaja Juha-Matti Latvala 050-441 4043

Pekka Räsänen, neuropsykologian erikoispsykologi, Niilo Mäki Instituutti

Matemaattinen ajattelu alkaa samalla kun aivot alkavat rakentua. Esityksessä käydään läpi biologisten ja kulttuuristen matemaattisten taitojen kehityksen virstanpylväät syntymästä esikouluikään esittelemällä alan tuoreinta neurotieteellistä tutkimustietoa kuulijaystävällisessä muodossa.

Esityksessä käsitellään myös tämän kehitystutkimuksen malleihin perustuvat Niilo Mäki Instituutin varhaisten matemaattisten taitojen harjaannuttamismenetelmät.

Pekka Räsänen, neuropsykologian erikoispsykologi, Niilo Mäki Instituutti

Hahmotusvaikeudet ovat opettajille tuttu tuntematon: Häiriönimike, jota laajasti käytetään, mutta jota ei häiriöluokituksissa tunneta. Niilo Mäki Instituutti on vuoden 2014 alusta aloittanut uuden hankkeen, jossa pyritään tekemään selko siitä, mistä häiriöissä on kyse, ja miten niitä voitaisiin kuntouttaa. Esityksessä käydään läpi hankkeen teoreettisia ja tutkimuksellisia taustoja, sitä mitä tällä hetkellä häiriöstä ja sen kuntoutuksesta tiedetään.

Pekka Räsänen, neuropsykologian erikoispsykologi, Niilo Mäki Instituutti

Älykkyyden mittaaminen on yksi psykologian suuria keksintöjä. Käsitykset älykkyyden luonteesta ja rakenteesta ovat muuttuneet viimeisen sadan vuoden aikana useamman kerran. Esityksessä käydään läpi älykkyyden teorioiden keskeiset virstanpylväät sekä esitellään uusimmat älykkyysteoriat. Esityksessä etsitään vastausta kysymyksiin, mikä on kouluoppimisen ja älykkyyden suhde ja voiko älykkyyttä opettaa. Esityksessä vilkaistaan myös, millainen on tavanomainen älykkyyden osatekijöiden profiili ja pohditaan miten älykkyys pitäisi huomioida opetuksessa.

Jänistarinat, Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille
Mattinen, A., Kajamies, A., Räsänen, P., Hannula-Sormunen, M. M.. & Lehtinen, E.

Esityksessä kuvataan kehittämäämme Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelmaa, Jänistarinoita. Jänistarinat-ohjelman tavoitteena on tukea erityisesti niitä lapsia, joilla 4-vuoden ikään mennessä on havaittu puutteita kuullun ymmärtämisen taidoissa. Ohjelma materiaaleineen on tarkoitettu päiväkotien ja kotien yhteiseen käyttöön. Vuoden kestoinen Jänistarinat–ohjelma sisältää 20 tarinaa. Tarinoiden lähtökohtana on Pikkujäniksen saapuminen päiväkotiin. Pikkujänis saa hoitopaikan päiväkodista siksi aikaa, kun Äitijänis on pitkällä tutkimusmatkalla. Matkaltaan Äitijänis ”lähettää” kirjeitä päiväkotiin. Äitijäniksen kirjeet tulevat päiväkotiin kerran viikossa. Kirje luetaan ensin pienryhmässä, jonka jälkeen se luetaan uudelleen kaikille ryhmän lapsille yhteisesti. Tämän jälkeen Äitijäniksen kirje lähetetään päiväkodista lapsen mukana kotiin.  Tarkoituksena on, että vanhemmat lukevat kirjeen kotona lapsensa kanssa ja keskustelevat samalla kirjeeseen liittyvistä asioista ohjelman periaatteiden mukaisesti.

Jänistarinat-ohjelman toimintamalli rakentuu kolmen keskeisen lähtökohdan varaan. Laajimman kehyksen ohjelmalle tarjoavat sosiokulttuuristen teorioiden näkemykset lapsen ja aikuisen välisen opetus-oppimisvuorovaikutuksen laadusta. Toisena lähtökohtana ovat yleisten oppimisvalmiuksien kehittymistä tukevat periaatteet, jotka pohjautuvat aikaisempiin kognitiivisiin kehittämis- ja rikastamisohjelmiin. Kolmannen lähtökohdan muodostaa ohjelman varsinainen sisältö eli lasten kuullun ymmärtämisen taitojen kehittäminen.

Jänistarinoissa lapsen kuullun ymmärtämisen kehittymistä tuetaan keskustelevan lukemisen menetelmällä. Keskustelevalla lukemisella tarkoitetaan lasten ja aikuisten yhteisissä lukuhetkissä tapahtuvaa keskustelua ja vuorovaikutusta, joka kohdistuu luettavaan tarinaan. Lasta rohkaistaan tekemään kysymyksiä luettavasta tarinanasta ja pohtimaan tarinan tapahtumia.  Lasta autetaan ymmärtämään ja tulkitsemaan tarinan tapahtumia omakohtaisten kokemusten ja konkreettisten esimerkkien avulla.

Esityksessä kerrotaan myös Jänistarinat-ohjelmaan kohdistuneista interventiotutkimuksista. Ensimmäiseen interventiotutkimukseen osallistuneiden lasten kuullun ymmärtäminen kehittyi enemmän kuin kontrolliryhmän lasten, jotka osallistuivat Nallematikka-ohjelmaan. Olemme kehittäneet ohjelmaa ensimmäisestä interventiotutkimuksesta saamiemme tulosten pohjalta. Tämän toisen, laajemman interventiotutkimuksen aineisto saadaan kerättyä vuoden 2013 loppuun mennessä.  Esityksessä kuvataan myös tätä laajempaa interventiotutkimusta sekä keräämäämme tutkimusaineistoa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia toimintamallin syvempään analysointiin.