Koulun positiivisen käyttäytymisen toimintamalli tuo ratkaisuja työrauhaongelmiin

LEHDISTÖTIEDOTE

JULKAISUVAPAA HETI

 Hyvä Alku –tapahtuma
17.-18.2.2016 Jyväskylän Paviljonki

Koulun positiivisen käyttäytymisen toimintamalli tuo ratkaisuja työrauhaongelmiin

Hyvä Alku -tapahtumassa esitellään alustavia tuloksia ProKoulu -tutkimushankkeesta, jonka tavoitteena on selvittää Suomeen sopivien koko koulun positiivisten käyttäytymisen tuen malleja ja menetelmien vaikuttavuutta.

ProKoulun ideana on käyttäytymisen ongelmien ennaltaehkäisy ja käyttäytymisen tukeminen koko koulun tasolla. Tälle yleiselle tuelle rakentuu näyttöön perustuva tehostettu ja erityinen tuki oppilaille, jotka tarvitsevat sellaista.  ProKoulu -hanke tarjoaa tutkimustietoon perustuvia ratkaisuja muun muassa työrauhaongelmiin ja käyttäytymisen pulmiin. Tavoitteena on koulujen kasvatusosaamisen edistäminen siten, että koulu laatii omat käyttäytymisodotukset ja toimintaohjeet eri tilanteisiin. Näiden opettaminen ja vahvistaminen otetaan osaksi kouluarkea.

ProKoulu -toimintaa toteutetaan ja tutkitaan vuosina 2013–2016 Itä-Suomen yliopiston, Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa. ProKoulu -tutkimukseen osallistuu noin 60 itäsuomalaista ala- ja yhtenäiskoulua. Tutkimushankkeeseen liittyvä koulutus ja materiaalit ovat kouluille ilmaisia. Tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

ProKoulu -tutkimukseen on mahdollista tutustua myös Hyvä Alku -tapahtuman yhteydessä järjestettävässä oppimateriaali- ja myyntinäyttelyssä, joka on kaikille avoin ja maksuton.  Hyvä Alku -tapahtuman ohjelman toteuttavat Niilo Mäki Instituutin, Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin, Onervan toimipisteen ja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen asiantuntijat.

Hyvä Alku -tapahtuma kerää yhteen runsaat parituhatta kasvatuksen, opetuksen ja terveydenhuollon ammattilaista ja asiantuntijaa Jyväskylän Paviljonkiin 17. ja 18. helmikuuta 2016.

Tapahtuma tarjoaa lukuisia ajankohtaisia tutkimuksiin liittyviä luentoja ja työpajoja päivähoidon sekä esi- ja alkuopetuksen työntekijöille.

Lisätietoja ProKoulusta:

http://www.prokoulu.fi/

Projektin johtaja, professori Hannu Savolainen p. 0408054894

Lisätietoja Hyvä Alku -tapahtumasta:  www.hyvaalku.net

Maria Haakana maria.haakana@nmi.fi, p. 050 361 0973

Haastattelut toiminnanjohtaja Juha-Matti Latvala p. 050-441 4043

MONIAISTISEIKKAILUN MOTORIIKKAHARJOITUKSISTA TUKEA OPPIMISEEN

LEHDISTÖTIEDOTE JULKAISUVAPAA HETI

Hyvä Alku –tapahtuma
17.-18.2.2016 Jyväskylän Paviljonki

MONIAISTISEIKKAILUN MOTORIIKKAHARJOITUKSISTA TUKEA OPPIMISEEN       

Motorisen oppimisen vaikeuksia on noin 5−6 prosentilla lapsista, eli jokaisessa lapsiryhmässä on arviolta vähintään yksi motoriseen oppimiseen tukea tarvitseva oppilas. Monet lasten kanssa työskentelevät ovat huomanneet motoriikan vaikeuksien yleisyyden sekä niiden päällekkäistymisen muiden kehityksen ongelmien, kuten tarkkaavuuden pulmien, kielellisen erityisvaikeuden tai lukivaikeuden kanssa.

Piritta Asunta (LitM) ja Ida Mälkönen (ft, TtM) luennoivat motoriikan haasteiden tunnistamisesta ja tukemisesta Hyvä Alku -tapahtumassa. Asunta ja Mälkönen ovat myös suunnitelleet tapahtuman oppimateriaali- ja myyntinäyttelyn yhteyteen motorisen moniaistiseikkailun, jossa voi harjoitella virikkeellisessä ympäristössä hieno-, karkea- ja havaintomotorisia taitoja. Rata tarjoaa uusia näkökulmia sekä näkö-, tunto- ja liikeaistiin perustuvia kokemuksia perinteisen motoriikkaradan rinnalle.

Motorista moniaistiseikkailua on kutsuttu testaamaan joukko lapsia Jyväskylän seudun päiväkodeista, yksilöllisestä pienryhmäopetuksesta sekä vastaanottokeskuksista. Myös tapahtuman osallistujat voivat kokeilla aisteja stimuloivaa merihenkistä rentoutusta sekä painavan kastanjapeiton alla oleilua. Paikalla on myös liikunta-alan opiskelijoita ohjaamassa ja avustamassa lapsia radalla.

 – Motoriikan haasteiden tunnistaminen on tärkeää, jotta lasta osataan tukea oikein ja riittävän ajoissa. Tukemalla lasta, jolla on motoristen taitojen haasteita, voidaan edistää akateemisten taitojen oppimista ja ennaltaehkäistä myös mahdollisia vaikeudesta aiheutuvia psykososiaalisia pulmia. Liikkuminen ja motoristen taitojen harjoittaminen tukevat muuta oppimista, kuten kielenkehitystä, matemaattisia taitoja ja keskittymiskykyä. Motorisilla taidoilla ja niiden puutteilla on vaikutusta myös itsetuntoon, minäkäsitykseen ja sosiaalisiin taitoihin ja ne ennustavat myös fyysistä aktiivisuutta aikuisiällä, Asunta ja Mälkönen painottavat.

Hyvä Alku -tapahtuma kerää yhteen runsaat parituhatta kasvatuksen, opetuksen ja terveydenhuollon ammattilaista ja asiantuntijaa Jyväskylän Paviljonkiin 17. ja 18. helmikuuta 2016. Tapahtuman tavoitteena on saattaa kasvatusalan uusin tutkimustieto ja tehokkaimmat menetelmät sekä oppimisympäristöjen mahdollisuudet lasten kanssa toimivien ammattilaisten käyttöön. Hyvä Alku -tapahtuman toteuttajina ovat Niilo Mäki Instituutin, Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin, Onervan toimipisteen ja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen asiantuntijat.

Lisätietoja Moniaistiseikkailusta ja motoristen taitojen tukemisesta:

            Piritta Asunta, piritta.asunta@jyu.fi p. 0458903780

            Ida Mälkönen, ida.malkonen@cp-liitto.fi, p. 0447478612

 Lisätietoja Hyvä Alku -tapahtumasta:

            www.hyvaalku.net

Maria Haakana maria.haakana@nmi.fi, p. 050 361 0973

Haastattelut toiminnanjohtaja Juha-Matti Latvala p. 050-441 4043

HAHMOTUSHÄIRIÖT JA EMOTIONAALINEN HYVINVOINTI ESILLÄ KASVATUSALAN SUURTAPAHTUMASSA

LEHDISTÖTIEDOTE
JULKAISUVAPAA HETI

Hyvä Alku –tapahtuma
17.-18.2.2016 Jyväskylän Paviljonki

HAHMOTUSHÄIRIÖT JA EMOTIONAALINEN HYVINVOINTI ESILLÄ KASVATUSALAN SUURTAPAHTUMASSA
Hyvä Alku -tapahtuma kerää yhteen runsaat parituhatta kasvatuksen, opetuksen ja terveydenhuollon ammattilaista ja asiantuntijaa Jyväskylän Paviljonkiin. Tapahtuman tavoitteena on saattaa kasvatusalan uusin tutkimustieto ja tehokkaimmat menetelmät sekä oppimisympäristöjen mahdollisuudet lasten kanssa toimivien ammattilaisten käyttöön.

Tapahtuma järjestetään jo seitsemännen kerran. Tänä vuonna erityistä kiinnostusta on herättänyt hahmottamisen kuntoutusta käsittelevä luento. Eriasteisista visuo-spatiaalisista hahmotushäiriöistä kärsii noin 3–6 % ikäluokasta. Tämä tarkoittaa lähes yhtä lasta jokaisessa suomalaisessa koululuokassa. Hahmotushäiriöt tunnetaan kuitenkin huonosti. Niilo Mäki Instituutin vastaava tutkija Pekka Räsänen ja projektitutkija Suvi Ylönen kertovat luennollaan, mitä hahmotushäiriöt neuropsykologisena ilmiönä ovat, miten niitä voidaan tunnistaa ja miten hahmotushäiriöistä kärsivät itse kokevat vaikeutensa. Räsänen ja Ylönen esittelevät myös, mitä tutkimusnäyttöön perustuvia keinoja hahmottamisen tukeen ja kuntoutukseen on olemassa.

Tapahtuman luennoilla ja työpajoissa perehdytään myös emotionaalisen hyvinvoinnin ja itsesäätelytaitojen tukemiseen sekä lasten haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisyyn.
Tapahtumassa päästään tutustumaan lisäksi lukutaidon ja -harrastuksen tukemisen hyviin käytänteisiin ja ajankohtaisiin lukemisen materiaaleihin, jotka on suunnattu erityisesti suomea toisena kielenä opiskeleville sekä muille hitaille lukijoille. Esillä on myös uusia tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäviä opetusmenetelmiä ja -tapoja kuten Ekapelin käyttämistä mobiililaitteilla sekä lukemisen tietokoneistettuja arviointimenetelmiä. Hyvä Alku -tapahtumassa kerrotaan myös ProKoulu -tutkimushankkeen alustavia tuloksia, jotka käsittelevät muun muassa luokan työrauhaongelmien ja oppilaiden käyttäytymisen pulmien ratkomista.

Hyvä Alku -tapahtuman toteuttajina ovat Niilo Mäki Instituutin, Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin, Onervan toimipisteen ja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen asiantuntijat. Tapahtuman yhteydessä järjestettävä oppimateriaali- ja myyntinäyttely on kaikille avoin ja maksuton. Tänä vuonna oppimateriaali- ja myyntinäyttelyn yhteyteen on rakennettu myös motorinen moniaistiseikkailu, jossa on mahdollisuus kokea elämyksiä eri aistein.

Lisätietoja HAHKU – Hahmottamisen kuntoutus -hankkeesta:
vastaava tutkija Pekka Räsänen, pekka.rasanen@nmi.fi, 050-4343 495

Lisätietoja Hyvä Alku -tapahtumasta:
www.hyvaalku.net
Niilo Mäki Instituutin koulutuspäällikkö Maria Haakana 050 361 0973, maria.haakana@nmi.fi
Haastattelut toiminnanjohtaja Juha-Matti Latvala 050-441 4043

YHTEISTYÖLLÄ HYVÄ ALKU OPPIMISELLE

LEHDISTÖTIEDOTE                                                                                                                              JULKAISUVAPAA HETI

 HYVÄ ALKU -tapahtuma kokoaa maan parhaita asiantuntijoita jakamaan uusinta tietoa varhaiskasvatus-, esi- ja alkuopetusikäisten arvioinnin ja tuen menetelmistä Jyväskylän Paviljonkiin 12.–13.2.2014. Tämän vuoden teemana on lasten oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen. Tapahtumaan odotetaan 2500 osallistujaa. Oppimateriaali- ja myyntinäyttelyyn on vapaa sisäänpääsy.

Tutkimustulokset osoittavat, että vanhempien ja opettajien onnistunut yhteistyö edistää lasten oppimista ja motivaatiota esi- ja alkuopetuksessa. Myös opettajan ja oppilaan välinen myönteinen suhde vaikuttaa positiivisesti lapsen kehitykseen ja voi suojata lasta muilta haitallisilta vaikutuksilta. Oppimiseen vaikuttavia tekijöitä sekä oppimiskokemuksia on syytä tarkastella erityisesti silloin, kun lapsella on oppimiseen liittyviä pulmia. Oppimisvaikeuslasten kanssa työtä tekevät käsittelevät yhä useammin oppimistilanteisiin liittyviä tunne- ja motivaatiotekijöitä sekä lapsen kokemusta itsestään oppijana. Oppimisvaikeuslasten minäkäsityksen ja -pystyvyyden kehityksen tukemiseen on kehitetty uusia keinoja ja materiaalia, joita esitellään tapahtumassa keskiviikkona 12.2. Lisätietoja Marja-Kristiina Lerkkanen (0408053347) Alkuportaat-hanke, Mika Paananen (050-368 5208) – Oppiminen ja oppimisvaikeudet: Lapsen omat kokemukset ja minäpystyvyys.

Liikkuminen ja motoristen taitojen harjoittaminen tukevat muuta oppimista, kuten kielenkehitystä, matemaattisia taitoja ja keskittymiskykyä. Motorisilla taidoilla ja niiden puutteilla on vaikutusta myös itsetuntoon, minäkäsitykseen ja sosiaalisiin taitoihin. Keskiviikkona 12.2. tapahtumassa paikalla on asiantuntija Helena Viholainen (040 805 3629) – Motoriikan haasteet ja tukeminen.

Matematiikan opetuksen rakennuspalikat uusiksi. Yhteiskunnallinen, teknologinen ja työelämän muutos vaativat koulua muuttumaan. Kun taustalla on heikkenevät oppimistulokset ja oppimisessaan epäonnistuneiden määrän kasvu, niin suurimmat muutospaineet kohdistuvat matematiikan opetuksen uudistamiseen. Tapahtumassa kuullaan, miten opetuksen, tutkimuksen ja oppimateriaalin tuotannon asiantuntijat vastaavat tähän haasteeseen. Mitä on uusi matematiikan opetus? Vastaamassa torstaina klo 12.30 mm. akatemiaprofessori Erno Lehtinen (040 511 7965), opetusneuvos Leo Pahkin opetushallituksesta sekä PsT Tuire Koponen (050 434 3471) Niilo Mäki -Instituutista.

Temperamentti vaikuttaa lapsen oppimistuloksiin. Temperamenttipiirteistä erityisesti taipumus voimakkaaseen reagointiin, negatiiviseen mielialaan, vetäytyvyyteen ja häiriöherkkyyteen vaikuttavat opettajan tapaan olla vuorovaikutuksessa oppilaan kanssa ja tätä kautta oppimistuloksiin. Temperamentiltaan erilaiset lapset eroavat toisistaan myös tavassaan suhtautua oppimistilanteisiin. Temperamenttierojen lisäksi oppimiseen vaikuttaa myös monet muut tekijät. Koulun aloitusvaiheessa oman toiminnan säätelyn taidot kehittyvät useimmiten lapsilla nopeasti, mutta lasten välillä on paljon yksilöllistä vaihtelua niiden oppimisen nopeudessa ja helppoudessa – osa lapsista tarvitsee muita enemmän tukea oppiakseen näitä taitoja. Tarkkaamattomille ja ylivilkkaille lapsille tarkoitetut tukitoimet ovat osoittautuneet toimiviksi. Niilo Mäki Instituutissa on kehitetty toimintamalli, jolla opettajia voidaan tukea tukitoimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Torstaina 13.2. paikalla asiantuntijat Kaisa Aunola (040 805 3481) Lapsen temperamentin vaikutus oppimiseen, Vesa Närhi (050-598 0928) Tarkkaavuus ja ylivilkkaus.

Lisätietoja HYVÄ ALKU -tapahtumasta antavat Maria Haakana (050 361 0973) ja Mirja Myllykoski (050 590 3997)

Haastattelut toiminnanjohtaja Juha-Matti Latvala (050-441 4043)

KUUNTELE LASTA! MITÄ SE TARKOITTAA?

LEHDISTÖTIEDOTE

                                                                                                             JULKAISUVAPAA HETI

KUUNTELE LASTA! MITÄ SE TARKOITTAA?

Siirrämmekö liikaa vastuuta lapselle kuunnellessamme hänen näkemystään? Miten lapsen näkökulma tulisi huomioida erilaisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan eri alojen huippuasiantuntijoiden voimin KUUNTELE LASTA! Mitä se tarkoittaa? – seminaarissa Jyväskylän Paviljongissa 13.2.2014.

Lapsella on oikeus osallistua häntä koskevaan päätöksentekoon ja aikuisilla velvollisuus kuunnella lasta. Lapsi tarvitsee myös turvaa ja luottamuksen siihen, että aikuiset pitävät huolen hänestä ja tekevät hänen etunsa mukaisia päätöksiä. Lapsen kuunteleminen vaatii aikuiselta aikaa ja keskittymistä, mikä voi asettaa haasteita tämän päivän hektisessä yhteiskunnassa ja resurssien puuttuessa. Lapsen kuunteleminen eroaa aikuisen kuuntelemisesta myös vastuun kantamisen suhteen.

KUUNTELE LASTA! Mitä se tarkoittaa? – seminaari tuo yhteen lapsen kehityksen ja lapsen oikeuksien asiantuntijoiden ja järjestöjen edustajien näkemyksiä siitä, miten lasta tulisi kuunnella ja miten lapsen hyvinvointia ja osallisuutta voidaan edistää siirtämättä hänelle liikaa vastuuta. Seminaarin tarkoituksena on tuoda tietoa myös siitä, mitä lasten kuunteleminen tarkoittaa erilaisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Seminaarissa puhujina ovat muun muassa Jyväskylän yliopiston professori Lea Pulkkinen, lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aula. Seminaari on tarkoitettu terveydenhoitoalan, sosiaalitoimen ja opetustoimen henkilökunnalle.

Seminaarin puheenjohtajina toimivat professori Timo Ahonen ja professori Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopistosta. Asiantuntemustaan lasten hyvinvoinnin edistämisestä ovat edellä mainittujen asiantuntijoiden lisäksi jakamassa Niilo Mäki Instituutti, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pesäpuu ry sekä Mielenterveysseura. Päivä päättyy paneelikeskusteluun, jossa keskustelemassa ovat edellä mainittujen lisäksi Jyväskylän yliopiston professori Kimmo Jokinen ja Jyväskylän sairaalakoulun entinen rehtori Pirjo Tilus.

Lisätietoja seminaarista antavat:

Maria Haakana, maria.haakana@nmi.fi, puhelin 050 361 0973, Niilo Mäki Instituutti

Mirja Myllykoski, mirja.myllykoski@nmi.fi, puhelin 050 590 3997, Niilo Mäki Instituutti

Päiväkoti-ikäisten matemaattiset taidot

Pekka Räsänen, neuropsykologian erikoispsykologi, Niilo Mäki Instituutti

Matemaattinen ajattelu alkaa samalla kun aivot alkavat rakentua. Esityksessä käydään läpi biologisten ja kulttuuristen matemaattisten taitojen kehityksen virstanpylväät syntymästä esikouluikään esittelemällä alan tuoreinta neurotieteellistä tutkimustietoa kuulijaystävällisessä muodossa.

Esityksessä käsitellään myös tämän kehitystutkimuksen malleihin perustuvat Niilo Mäki Instituutin varhaisten matemaattisten taitojen harjaannuttamismenetelmät.

Hahmotusvaikeuksien kuntoutus

Pekka Räsänen, neuropsykologian erikoispsykologi, Niilo Mäki Instituutti

Hahmotusvaikeudet ovat opettajille tuttu tuntematon: Häiriönimike, jota laajasti käytetään, mutta jota ei häiriöluokituksissa tunneta. Niilo Mäki Instituutti on vuoden 2014 alusta aloittanut uuden hankkeen, jossa pyritään tekemään selko siitä, mistä häiriöissä on kyse, ja miten niitä voitaisiin kuntouttaa. Esityksessä käydään läpi hankkeen teoreettisia ja tutkimuksellisia taustoja, sitä mitä tällä hetkellä häiriöstä ja sen kuntoutuksesta tiedetään.

Mitä tiedämme tänään älykkyydestä, sen oppimisesta ja opettamisesta?

Pekka Räsänen, neuropsykologian erikoispsykologi, Niilo Mäki Instituutti

Älykkyyden mittaaminen on yksi psykologian suuria keksintöjä. Käsitykset älykkyyden luonteesta ja rakenteesta ovat muuttuneet viimeisen sadan vuoden aikana useamman kerran. Esityksessä käydään läpi älykkyyden teorioiden keskeiset virstanpylväät sekä esitellään uusimmat älykkyysteoriat. Esityksessä etsitään vastausta kysymyksiin, mikä on kouluoppimisen ja älykkyyden suhde ja voiko älykkyyttä opettaa. Esityksessä vilkaistaan myös, millainen on tavanomainen älykkyyden osatekijöiden profiili ja pohditaan miten älykkyys pitäisi huomioida opetuksessa.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteensovittava johtaminen

Marja-Leena Perälä, dosentti, tutkimusprofessori, Sosiaali- ja terveyspalvelut toimiala, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Nina Halme, TtT, erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspalvelut toimiala, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Tervetuloa kuulemaan uusia tuloksia ja keskustelemaan yhteistoiminnasta ja sen johtamisesta lasten ja perheiden palveluissa. Esityksissä syvennytään seuraaviin kysymyksiin. Miten palveluissa vastataan lasten ja heidän vanhempiensa tuen tarpeisiin? Millaisia kokemuksia vanhemmilla ja lapsilla on palveluista ja siihen liittyvästä yhteistyöstä? Miten johtamista kehittämällä voidaan taata tarpeidenmukaiset palvelut? Mitä lisäarvoa yhteistoiminnasta on?

Puheenvuoroissa esitellään  kyselyjen tuloksia ja hahmotellaan niiden pohjalta konkreettisia keinoja monialaisen yhteistoiminnan johtamisen kehittämiseksi oppilashuollossa.

SISUKAS selviytyy? – keinoja tukea traumatisoitunutta lasta koulussa

Christine Välivaara, projektipäällikkö, Pesäpuu ry /SISUKAS- projekti

Sijoitetuilla lapsilla on moninkertainen riski syrjäytyä koulupolulta ja siksi on tärkeää kartoittaa tuen tarpeet jo esi- ja alakoulussa. Traumatisoituminen varhaisissa kiintymyssuhteissa asettaa haasteita lasten oppimiselle, kyvyille säädellä tunteitaan ja olla vuorovaikutussuhteessa tosiin. Lapsilla on vahvuuksia, jotka saattavat kompensoida kehityksen palapelin heikkoja lenkkejä. Ilman tarkempaa tutkimusta lapsen vaikeudet saattavat jäädä tunnistamatta. Oppiaineksen vaikeutuessa lapsen oppimisen pulmat voivat näyttäytyä häiritsevänä käyttäytymisenä tai koulupoissaoloina. Miten traumatisoituneen lapsen haastavaan käyttäytymiseen tulisi suhtautua? Mitä opettajan olisi hyvä tietää traumoista, kiintymyssuhteesta ja kiintymyskeskeisestä kasvatuksesta? Mikä auttaa opettajaa jaksamaan?

Koulu on keskeisessä roolissa lapsen selviytymisen edistäjänä. Peruskoulun päättötodistuksen saaminen ja ammattiin valmistuminen ovat tärkein sijoitettujen lasten elämässä pärjäämistä ennustava tekijä. Luennossa pureudutaan traumatisoituneen lapsen kokemusmaailmaan, kehityksen palapeliin ja pohditaan keinoja kohdata turvattomasti kiintynyttä lasta koulumaailman arjessa. Esittelyssä on myös Pesäpuu ry:n monitoimijainen SISUKAS- interventio lapsen tuen tarpeiden kartoittamiseen, moniammatillisen yhteistyön tiivistämiseen ja oikea-aikaiseen tukeen.

SISUKAS 2012-2016 –projekti on osa RAY:n Emma ja Elias, Pidetään huolta lapsesta – ohjelmakokonaisuutta. Projektin pilottialueena on Keski-Suomi. Esikuvana on ruotsalainen SkolFam®-malli.