Oppimiskokemukset ja oppilas-opettaja vuorovaikutus: Alkuportaat ja Omis-hanke

Marja-Kristiina Lerkkanen, dosentti, Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos
Lasten oppiminen ja motivaatio esi- ja alkuopetuksessa sekä niitä edistävä vanhempien ja opettajien yhteistyö – Alkuportaat-seurannan tuloksia

ALKUPORTAAT –seurantatutkimuksessa selvitetään (1) lasten taitojen ja motivaation kehitystä esiopetusvuoden alusta 9. luokan loppuun, (2) opettajien näkemyksiä koskien lasten oppimista, heidän opetuskäytänteitään ja -tavoitteitaan sekä yhteistyötä vanhempien kanssa sekä (3) vanhempien kasvatuskäytänteitä ja näkemyksiä koskien lasten oppimista sekä päiväkodin ja koulun kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyviä odotuksia ja kokemuksia. Ensimmäisessä vaiheessa (2006-2011) kiinnostuksen kohteena oli tiedon saaminen lasten esi- ja alkuopetusvuosien oppimisesta ja suotuisaa kehitystä tukevista ympäristöistä ja käytännöistä varsinkin silloin kun lapsella on todettu oppimiseen liittyviä riskejä. Tutkimusmenetelminä ovat lasten ryhmä- ja yksilötestit sekä haastattelut,  havainnoinnit opetusryhmässä sekä opettajien ja vanhempien kyselyt. ALKUPORTAAT toteutetaan Laukaassa, Kuopiossa, Joensuussa ja Turussa. Siihen osallistuu noin 2000 lasta vanhempineen, joista noin 600 lapsen oppimispolkuja seurataan tarkemmin. Esityksessä kerrotaan lasten oppimisen ja oppimistilanteisiin liittyvien motivaatiotekijöiden vuorovaikutuksesta esi- ja alkuopetuksessa sekä miten vanhempien ja opettajien yhteistyö edistää näitä prosesseja. Alkuportaat-hanketta rahoittaa Suomen Akatemia.

Anna-Maija Poikkeus, varhais- ja alkukasvatuksen professori, Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos
Ohjauskäytäntöjen ja vuorovaikutusprosessien yhteys lasten oppimiseen ja motivaatioon

Alkuportaat – Lapset, vanhemmat ja opettajat yhteistyössä koulutien alussa – seurantatutkimuksessa on selvitetty luokkahuonehavainnoinnein opettajien ohjauskäytäntöjä ja opetusryhmissä ilmenevää tunnetukea, ryhmän organisointia ja tukea oppimiselle. Kyselylomakkein on tarkasteltu muun muussa opettajan ja oppilaiden välisen suhteen laatua.  Korkealaatuiseen tuen oppimiselle on havaittu olevan yhteydessä esiopetusikäisten vähäisempään ongelmakäyttäytymiseen ja parempaan sosiaaliseen kompetenssiin.  Opettajan lämpimyyden havaittiin toimivan suojaavana tekijänä silloin, kun vanhemmilta saatu tuki oli vähäinen tai lapsella oli vaikeuksia toverisuhteissa ja lukivaikeusriskin omaavien lasten toverisyrjintä oli vähäisempää luokissa, joissa oli myönteinen ilmapiiri. Lapset, joilla oli esiopetusvaiheessa tunnistettu riski myöhempiin lukemisvaikeuksiin, saivat luokanopettajalta tukea yleisopetuksen tunneilla enemmän kuin muut lapset, mutta osalla lapsilla taitojen ongelmat säilyivät kouluiässäkin ja heijastuivat osin myös motivaatioon ja opettajan ja oppilaan suhteen laatuun. Tulokset korostavat opettaja‒oppilassuhteen laadun merkitystä lapsen kehitykselle ja haitallisia vaikutuksia kompensoivana tekijänä.

Mika Paananen, PsL, Niilo Mäki Instituutti
Oppimisvaikeudet – minäkäsityksen ja pystyvyyden tukeminen

Oppimisvaikeudet – tiedämmekö, mitä lapsi ajattelee ja tuntee? Onko meillä keinoja työstää oppimisvaikeuksiin liittyviä huolia ja pelkoja, luoda lapselle myönteistä ja realistista käsitystä itsestään oppijana sekä tukea oppilaan pystyvyyden tunnetta? Lasten oppimisvaikeuksiin pyritään vaikuttamaan pääsääntöisesti kognitiivisilla ja taidollisilla harjoituksilla. Sen lisäksi oppimisvaikeuslasten kanssa käytännön työtä tekevät työstävät yhä useammin lasten kanssa oppimistilanteisiin liittyviä tunne- ja motivaatiotekijöitä sekä lapsen käsityksiä itsestään oppijana. Esityksessä kuvataan oppimisvaikeuden vaikutusta minäkäsityksen ja –pystyvyyden kehitykseen sekä keinoja ja materiaalia, kuinka tukea lapsen minäkäsitystä ja –pystyvyyttä, kun lapsella on oppimisvaikeuksia.