Helena Viholainen, KT, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos, erityispedagogiikka
Piritta Asunta, LitM, projektitutkija, Suomen CP-liitto ry
Tutkimukset osoittavat, että liikkuminen ja motoristen taitojen harjoittaminen tukevat muuta oppimista, kuten kielenkehitystä, matemaattisia taitoja ja keskittymiskykyä. Motorisilla taidoilla ja niiden puutteilla on vaikutusta myös itsetuntoon, minäkäsitykseen ja sosiaalisiin taitoihin. Kehityksellisiä koordinaatiohäiriöitä (Developmental Coordination Disorder, DCD) on noin 5–6%:lla kaikista lapsista ja nuorista. Jokaisesta päiväkotiryhmästä tai koululuokasta löytyy siis yleensä ainakin yksi lapsi, jolla on haasteita motorisen taitojen oppimisessa. Motorisen oppimisen hankaluudet vaikeuttavat akateemisten taitojen oppimisen lisäksi usein myös muita arjen toimintoja. Luento koostuu motoriikan haasteiden tunnistamisesta ja tukemisesta. Esittelemme muun muassa seuraavanlaisia menetelmiä motoristen taitojen testaamiseen ja havainnointiin:
Motoriikan havainnointilomake (MoHa):
Opettajien käyttöön tarkoitettu motoriikan havainnointilomake on nopea ja helppokäyttöinen sähköinen lomake motorisen oppimisen vaikeuksien seulontaan 6–12-vuotiailla lapsilla.
Movement ABC2 -testi:
MABC-2 -testin tarkoituksena on seuloa lapsen mahdollisia motorisia pulmia sekä arvioida riskiä kehitykselliseen koordinaatiohäiriöön. Testi koostuu hienomotorisista taidoista, pallo- sekä tasapainotaidoista ja on tarkoitettu 3–16-vuotiaille.
Loikkiksella Ketteräksi -menetelmä:
Menetelmä on motoristen vaikeuksien havainnointiin ja motoristen taitojen oppimisen tukemiseen suunniteltu työkalu. Loikkiksella ketteräksi -oppaassa perehdytään motorisessa oppimisessa ilmeneviin vaikeuksiin, liikkeen laadulliseen havainnointiin ja oppimisen tukemiseen esittelemällä muun muassa valmis kerhomalli.